Ajoneuvoverhoilu
Muokattu verhoilijamestari Erkki Meron tekstistä
”Kun auton ovi avataan,niin valtaosa siitä mitä näkyy on verhoilua. ” Nämä sanat on sanonut monen autoverhoilijan oppi-isä verhoilijamestari Raimo Penttinen.
Juuri näinhän se on. Kuitenkin vieläkin näkee autonäyttelyissä ajoneuvoja, joiden muuten onnistuneen kokonaisuuden himmentää amatöörimäinen verhoilu.
Koska verhoilu on viimeisiä työvaiheita ajoneuvon kunnostuksessa, on usein niin, että projektiin budjetoidut rahat on jo käytetty ennen kuin on verhoilun vuoro. Kuitenkin on selvää, että juuri verhoilu on yksi vaativimmista ja näkyvimmistä työvaiheista. Sen voi perustella sillä, että verhoilija valmistaa itse eri materiaaleista kulloinkin tarvittavan verhoilun, joka oikeaoppisesti tehtynä on jopa parempi kuin alkuperäinen. Vastaavan työn tekee vain peltiseppä, joka itse takoo levystä vaikkapa uuden lokasuojan, jos osaa.
Ajoneuvoverhoilu voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, entisöinti- ja tuning verhoiluun.
Entisöintiverhoilu
Oikeaoppisessa entisöintiverhoilussa tekotavat ja materiaalit noudattavat mahdollisimman tarkoin alkuperäistä. Tämä on museokatsastuksessakin keskeinen vaatimus. Alkuperäisten tai alkuperäisten kaltaisten materiaalien hankinta on usein verhoilijan suoritettava hankaluutensa takia. Monesti joutuu kyselemään useammasta paikasta ennen kuin vastaava tai sopiva materiaali löytyy.
Istuimien rungot vaativat poikkeuksetta kunnostamista, ruosteenpoistoa, hitsausta, maalausta. Ovipaneelit ovat usein kostuneet ja vaativat uusimista. Pehmusteita on usein korjattava alkuperäisen ryhdin saavuttamiseksi, koska juuri ne antavat istuimille ja ovipahveille oikean muodon.
Kattoverhoiluja on toteutettu monella tapaa. Vanhemmissa autoissa käytettiin kaarilankarakennetta, jossa kattoverhoilu ripustettiin kaarien varaan ja kiinnitettiin reunoilta ikkunatiivisteiden ja ovien tiivisteiden alle. Uutta kattoverhoilua valmistettaessa on paneuduttava vanhan katon venymiin ja uuden kankaan venymisominaisuuksiin. Nämä molemmat asiat on sovitettava yhteen, jotta uusi kattoverhoilu ”istuu” hyvin paikoilleen asennettaessa. Uudemmissa autoissa katto on yleensä yhtenäinen levyrakenne, jonka uudelleen verhoilussa on kiinnitettävä huomiota uuden kankaan venymisominaisuuksiin ja liiman läpäisemättömyyteen, että sen saa liimattua pitävästi levyyn.
Lattiamatot ovat luku sinäänsä. Vanhemmissa autoissa käytettiin kumimattoja. Saattaa olla, ettei näitä mattoja, edes metritavarana, ole enää saatavissa. Tällöin on käytettävä mahdollisimman samankaltaista materiaalia. Joskus on jopa niin, ettei vanhoja mattoja ole tallessa ollenkaan. Tällöin verhoilija joutuu etsimään eri lähteistä tietoa mattojen mallista ja kaavoittamaan ne itse uudelleen lattian muotojen mukaan.
Tuning-verhoilu
Tuning-verhoilussa materiaalit ja tekotavat saattavat poiketa hyvinkin paljon alkuperäisestä. Jopa ajoneuvon rakenteita on usein muutettu hyvinkin paljon. Joissakin tapauksissa esimerkiksi koko tavaratila on muutettu audiolaitteille sopivaksi. Edelleen nouseva trendi on myös, että av- näyttöjä asennetaan vaikkapa niskatukiin tai kattoverhoiluun. Erilaisten konsolien ja paneelien verhoilu on varsin haastavaa työtä. Olisikin suotavaa että ”tuunaaja” ottaisi jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä verhoilijaan, jotta mahdolliset muutokset voitaisiin toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla lopputulosta ajatellen.
Materiaaleina tuning- verhoilussa käytetään usein paljon ”raflaavampia” materiaaleja kun alkuperäisessä verhoilussa. Materiaaleina on nahka, keinonahka, keinomokat, erilaiset nukka-kankaat, nukkamatot, maali, … verhoilijalla on usein kanavat niiden hankkimiseen.
Auto- ja ajoneuvoverhoilu voidaan toteutuksen osalta jakaa kahteen osaan; varsinaisen verhoilun valmistus ja sen paikoilleenasennus. Molemmat päätyövaiheet ovat sikäli merkittäviä, että onnistuneen kokonaisuuden kannalta molemmat työvaiheet on tehtävä huolella. Vaikka olisi kuinka huolella ja hyvin tehty verhoilu, mutta paikalleenasennus epäonnistuu, lopputulos ei ole kehuttava. Sama pätee myös toisinpäin, huolellinenkaan asennus ei saa epäsopivaa verhoilua istumaan hyvin.
Autoverhoiluasennuksessa on pidettävä mielessä monia osatekiöitä. Monet työvaiheet on hankala-asentoisia, ahtaissa tiloissa tehtäviä töitä. Jos joudutaan vaikkapa poraamaan ruuvinreikiä, on huomattava varmistua ettei porattavalla alueella ole johtoja, putkia tai muitakaan mahdollisesti vaurioituvia komponentteja.
Jos suunittelet ajoneuvosi verhoilemista tai verhoiluttamista
Ajoneuvoverhoilu vaatii hyvää kaavoitusta ja hyvää koneompelutaitoa. Käytettävän ompelukoneen tulee selviytyä hyvinkin paksuita materiaaleista.
Onnella ei ole sijaa näissä asioissa, työstä tulee hieno kunhan ei koskaan, ei missään vaiheessa, fuskaa yhtään.
Verhoiluttamisessa on tärkeää että työ käydään huolella lävitse asiakkaan ja verhoilijan kesken, sovitaan mitä tehdään ja mistä tehdään sekä mitä tulee maksamaan.
Vaikka verhoilu olisikin tullut maksamaan, kun kuulee näyttelyssä tai toreilla ja turuilla kommentin:
"Kalliin näköinen verhoilu, mutta kyllä näyttääkin hyvältä, silloin tietää onnistuneensa."
Lopuksi joitakin yleisohjeita ajoneuvon entisöintiin ryhtyvälle:
Dokumentoi valokuvin, piirustuksin, tarvittaessa muistiin kirjoittaen, kaikki mahdollinen jo ennen kuin purat mitään. Kuvia ei koskaan ole liikaa. Jos mahdollista ole jo tässä vaiheessa yhteydessä verhoilijaan, asiansa osaava verhoilija kuvaa itselleen tärkeät työkohteet.
Älä pura mitään, mitä et aio heti kunnostaa.
Taltioi kaikki osat, vioittuneetkin, ryhmittäin omiin laatikoihin. Etenkin pienet ruuvit ja muut vastaavat tulisi pussittaa ja kirjoittaa pussiin mistä osat ovat. Sellaista henkilöä ei olekaan, joka muistaisi jokaisen ruuvin oikean paikan, jos ne ovat sekaisin samassa purkissa.
Älä heitä mitään, huonokuntoisiakaan osia tai verhoiluja pois.
Älä säilytä istuimilla mitään tavaroita, äläkä säilytä istuimia siten, että niiden toppauksiin kohdistuu mitään painoa tai muuta muotoon vaikuttavaa.
Suojaa peitteillä tai muilla tavoin korissa kiinni olevat osat ja lasit, mikäli samassa tilassa suoritetaan peltitöitä.
Vielä lopuksi: Ota rohkeasti yhteyttä ammattilaiseen.
Muokattu verhoilijamestari Erkki Meron tekstistä